Quantcast
Channel: HERNEPENSASKUJANNE
Viewing all 736 articles
Browse latest View live

Potagerissa maa mulloksella =)

$
0
0
Pahaenteisesti vaikuttaa siltä, että tästä alkoi piiiiitkä putki potageria ;) Pidin siis lupaukseni ja sukelsin työpäivän päätteeksi konttaamaan ja mylläämään =) Pikkuhiljaa olen siirtymässä maagisen keskiakselin toiselle puolen. Muutamassa päivässä on selvästikin alkanut vihertämään ja kohta rondelit kukkivat sinisenä helmililjoja - juhuu.

Potagerin alalaidan kahteen kukkapenkkiin on pesiytynyt viheliäinen maitohorsma, jota kaivoin tänään oikein urakalla pois. Se kuuluu siihen viheliäiseen maajuuristen lonkerokasvien sarjaan kuin valkojuuretkin. Vuosien saatossa olen kuitenkin saanut valkojuuret nujerrettua potagerista - huh ja helpotus. Tänä kesänä aion päästä eroon näistä horsmista =)

Avasin herkkuruutuja mullokselle, jotta ensimmäiset herneet sun muut herkut pääsisi pikkuhiljaa kylvämään. Kun maa on ihan pikkuisen vielä vetäytynyt pitää ruudut kääntää peruna-auralla ja kärrätä kunnon kuormat pollenpotkua ruutuihin. Tällaista tänään ilta-auringon loisteessa. Ette arvaakkaan miten tuolla kontatessa mieli lepää ja velat tuntuu saatavilta =) 


Toivepostaus - Miten murskekäytävät pidetään puhtaina?

$
0
0
Ehkä kaikkein useimmin kysyttyjä kysymyksiä on se miten potagerin käytävät voivat olla niin siistit? Tänään siispä pienoinen katsaus siihen miten homma toimii =) Tänään oli muuten suhteellisen täydellinen kelikin käytävien puhdistamiselle +22 mittarissa ja tyven keli - ahhhh.

Ensimmäinen asia on tietysti kunnon kitkentäkamppeet ;) Vanhat farkut, saappaat, kunnon purkki kitkentäjätteelle ja kitkentää auttava pikkulapio =)

Ajoittain potagerin käytävillä on tällaisia rikkaesiintymiä. Viimeistään tässä vaiheessa on reagoitava. Sillä jokaikinen rikka pitää poistaa koko potagerin alueelta ennen kun ne ehtivät kukkimaan. Tämän kokoiset pikkuiset heinätukot ynnä muut vihulaiset on kätevän helppoja poispoimittaviksi. Ei muuta kuin hommiin siis =)

Kevyt kuopsaus ja niin rikat lähtevät murskeesta juurineen =)

Nämä pikkuiset heinätupot ovat vitsaus potagerin alalaidalla. Mutta keskiosa potagerista on puhdas näiltä. Nyppään yleensä nämä aina ohikulkiessani ylös niin, ettei tarvitsisi koko käytävästöä konttailla läpi.

Akilleijat ovat ehkäpä pahimpia käytävälle ilmestyviä vihulaisia. Niiden juuristo on niin topakasti murskeessa kiinni, että niitä pitää suorastaan kaivaa. Tähän tietysti auttaisi se, ettei akilleijoja päästäisi koskaan siementämään.

Ja sitten ei muuta kuin vihulaiset purkkiin ja kompostiin.

Kun käytävät on puhdistettu rikoista seuraa irtoroskien kevyt haravointi.

Ja sitten ei muuta kuin haraamaan. Riittävästi voimaa ja vauhtia rautaharavaan, jotta murske liikkuu koko haravanpiikkien syvyydeltä edestakaisin. Näin rikotaan käytävien tiivistyminen ja kun murske on saatu kuohkeaksi niin loppusilaus vielä, että käytäville jää kivat haraamisen jäljet. Tässä siis käytävien salaisuus. Tämä toistetaan aina tarpeen vaatiessa esim. kahden viikon välein. Koko potagerin käytävistön hoitoon menee kerrallaan ehkäpä kaksi tai kolme tuntia. Eli loppujen lopuksi aika pikkuinen homma ja tässä säännöllisyys on valttia =) Loppukesästä käytävien haraamisen voi tehdä esim kerran kuussa ja potager pysyy silti siistinä. Mukavaa ja puutarhaisaa vappua Teille kaikille =)

Yläpihan kimpussa

$
0
0
Puutarhatöihin liittyy oleellisena musiikki. Riippuen päivän fiiliksestä valitsen aina jotain teemaan sopivaa. Tänään olen siirtynyt potagerista yläpihan puolelle ja luureissa soi koko päivän kevyt jazz Ville Leinosen siivittämänä. Mitäköhän tämä enteilee? Selvästikin jotain uudistuksia ;)

Ensitöikseni kitkin ja siistin hernepensaskujanteen pikkukäytävän. Moni vanhoista lukijoista tietääkin, että tältä kujalta koko blogi on saanut nimensä. Pensasaidan ja lyhtypulvään tietämillä on neljän pikkuisen hernepensaspuun muodostama kujanne. Huomenna on vielä kotipäivä ja pitää ehdottomasti kiikuttaa kujalle ruukut kellarista ja samalla jos vaikka tulisi asennettua finialit potagerin puolellekin.

Tältä tuo hernepensaskujanne näyttää toisesta suunnasta katsottuna.

Mylläsin myös talon vierustan kukkapenkkiä. Leikkasin talventörröttäjät alas ja muokkasin maan mullokselle.

Täällä talon vierustalla väijyy myös viheliäisiä maitohorsmia. Niiden lonkeroiset maajuuret kasvavat metritolkulla mehevässä mullassa. Näistä kun vielä jonain päivänä pääsisi eroon niin avot =)

Sillä välin toisaalla... Kahdenkymmenen asteen lämpö on houkutellut jos jonkin sortin pörriäistä pihamaalle. Erityisen suosittuja tuntuvat olevan sininen scillameri talon toisella reunustalla.

Sininen meri on kasvanut vuosi vuodelta ja nykyään sinisyyttä on muutamia kymmeniä neliömetrejä.

Tässä on yksi vanhan pihapiiriin ihanuuksista. Kestäisi varmaan yksi elinikä ennen kuin itse istutettu sinisyys leviäisi noin.


Finialeja asentamassa =)

$
0
0
Aamuvarhain pinkaisin jälleen puutarhahommiin. Lämpö on kivunnut jo sellaisiin lukemiin, että töitä paiskiessa tulee suorastaan kuuma. Aloitin päivän kaivamalla finialit ja niiden tolpat kellarista. Tolppien asentamiseen tarvitaan vatupassia, sillä potager on rinteessä ja vinossa seisovat tolpat näyttävät vähintäänkin karmeilta. Haen aina ristimerkillä tolpan oikean kohdan. Tärkeintä on se, että tolpat ovat keskellä käytävää.

Vatupassilla pitää tarkistaa suoruuksia niin tolpan reunoilta kuin päältäkin.

Ja ei muuta kuin haraamaan mursketta jalustan laatan päälle =) Lopuksi pitää vielä koko käytävä harata, jotta lopputulos olisi viimeistelty ;)


Raparperi huupan kannoin myös vihdoin ja viimein ulkosalle. Raparperit ovat päässeet liian suuriksi jo, mutta silti asensin huupan yhden mättään päälle.

Ja muutkin ruukut pääsivät paikoilleen =) Nyt vain kun ehtisi taimistolle hakemaan jotain kivoja kukkia ruukkuihin niin avot =)

Metsäpuutarhaprojekti on uinunut. Kävin tänään kuitenkin tarkistamassa tilannetta ja nyt luonnonvaraiset keltavuokot kukkivat kilvan valkovuokkojen kanssa. Tämä vaatiikin hitusen suunnittelua. Miten säilyttää alkuperäiskasvit ja miten niiden lomaan saada luonnollisesti jotain istutettua?


Voikukka poikineen =)

$
0
0
Fiskarsin kevät uutuudet helpottavat kovasti puutarhurointia. Paketissa saapui kahdet kappaleet Power Gear raivaussaksia ja valkoinen Light rikkaruohonpoistaja.

Raivuusaksille tällä tontilla on enemmän kuin tarvetta. Vuositasolla menee muutamat sekatöörit pikkuoksien leikkuuseen, mutta näissä saksissa vääntövoima on aivan toista luokkaa. Pitkä vipuvarsi yhdistettynä alumiiniin keveyteen mahdollistaa järeämpienkien oksien leikkuun yläilmoista ja etupihan villiintynyt hopeapaju siistiytyy käden käänteessä. Vauh - näitä tarvitaan eritoten tuolla metsäpuutarhan puolella =)

Raivuusaksille on myös kätevä teräsuoja. Kun vuositasolla tulee puutarhatyökaluja käytettyä kohtuullisen paljon niin tällaisten suojien merkitystä ei voi vähätellä, etenkin kun työkalut saa niistä kätevästi myös roikkumaan puuvajan seinään. Siinäpä muuten seuraava projekti, nimittäin kunnollisen säilytysseinän nikkarointi.

Seuraavaksi voikukkien kimppuun. Meidän yläpihalla ei kasva ainuttakaan voikukkaa, mutta potagerin alalaita on katastrofaalisessa kunnossa. Viereisen heinäpellon laidalla rehottaa voikukkia ja niiden laskuvarjot ovat laskeutuneet suoraan potagerin alareunaan. Ja voikukkataistoon on syytä ryhtyä ennen kuin ainutkaan ehtii kukkimaan. Aiemmin meillä on ollut käytössä perinteinen istutuslapiotyyppinen voikukkarauta, mutta nyt on aivan toiset pelit testissä. Tämähän melkein koneellistettua puutarhurointia =)

Ensin piti ihmetellä miten laite toimii ja piti lopulta kipaista hakemassa yläpihalle jääneet käyttöohjeet. Mutta sitten loppu sujuikin yhdessä hujauksessa. Polkaistaan pihdit voikukan keskeltä ja sitten rikkaruohonpoistajaa taivutetaan tallan suuntaisesti ja kas - vehje ottaa pihteihinsä voikukat.

Ja sitten sylkäisy kottikärryyn =)

Pari minuuttia ja kottarit melkein täyttyivät voikukista. Nyt tähän tarvittaisiin suorastaan kesätyöntekijä ja tietäisin oitis mitä töitä olisi tarjolla ;) Kätevää - kerrassaan kätevää =)

Postauksessa näkyvät Firskarsin tuotteet on saatu blogiyhteistyönmerkeissä Fiskars Gardenilta.

Pientä purppuraa =)

$
0
0
Aurinko hellii potageria ja ilme muuttuu hetkessä. Tänään käytäville on ilmestynyt ripaus sinistä ja purppuraa. Kaikkea pientä ja ihanaa =) Nautitaan siis kauniista puutarhakeleistä =)



Metsäpuutarhassa tapahtuu...

$
0
0
Tänään se sitten tapahtui, vaikkei ollut mitenkään suunnitelmissa. Lähdettiin kauniin päivän kunniaksi ajelemaan ja monen mutkan kautta päädyttiin kuinkas ollakaan Billnäsin Taimistolle. Ensin matkaan tarttui kaksi valkoista kylmänkukkaa, sitten tummaraunioinen ja lopuksi viettelevän ihana Magnolia Waterlily. Huh eikä tämä tosiaankaan ollut suunnitelmissa. Mutta minkäs teet. Ei siinä sitten auttanut muu kuin aloittaa vihdoinkin metsäpuutarhan rakentaminen. Ensin kuovin kallion seunustan kolmipiikkiharavalla ja nypin ahomansikat tiehensä. Kannoin paikalle metsäkompostista hapanta metsämaata. Vanhat turveharkot reunukseksi ja ei muuta kuin sovittelemaan taimia.

Tältä siis korkkaus näyttää. Tuo taaempana näkyvä alue on vielä perkaamatta, mutta pala kerrallaan.

Ihana magnolia on tulvillaan nuppuja =) Tämä on tosin kaikkein arimmasta päästä magnolioita, mutta metsikkö on supersuojaisa ja aurinkoinen.

Sitten tummaraunioinen kasvamaan magnolian taakse.

Lopuksi kylmäkukat ja kävinpähän kipaisemassa Viktoriuksesta vielä pari vaaleanpunaista hyasinttia näiden ihanuuksien kaveriksi.



Tää onnea on =)

$
0
0
Tää onnea on =) Aamu alkoi vastakeitetyllä mustalla kahvilla, muhkealla leivällä, jonka päälle oli tehty sydämen mallinen juuston palanen ja jälkkäriksi Fazerin Copenhagen suklaata - njamskis =) Sitten perinteistä äitienpäivämenoa. Palatessani reissusta kävin puutarhakaupan kautta hakemassa kolme säkillistä turveharkkoja ihan vaan varoiksi ;)

Siistin istutusalueen takana olevaa kalliota. Kiskoin alueelta vuohenputkea, ahomansikoita ja erinäisiä heiniä. Tämä alue niin kuin moni muukin on ollut entisten asukkaiden kaatopaikkana. Keräsin rinteestä ämpärillisen vanhoja lautasten paloja, säilyketölkkejä ja lasinpaloja. Löytyipä seasta yksi koiran kaulapantakin ja pelkäsin myllätessäni löytäväni hurtan luurangon. Mutta luurangot pysyivät visusti piilosalla sen sijaan näin sisiliskoja - argh.

Lisäsin mustaa multaa alueelle ja pari arovuokon tainta, sekä sammaloituneen puunpalasen.


Magnognolian kukinta on kiihtynyt suojaisalla paikalla.

Sitten kävin vielä nautiskelemassa palan ihanaa sinistä. Ihanaa äitienpäivän iltaa Teille kaikille. Tää onnea on =)





Herkkuja huupan suojista

$
0
0
Leinikkeihin kuuluvat kylmänkukat kukkivat kilvan pinkkiin ja violettiin taittuvin sävyin. Ilta aurinko saa niiden terälehdet ja suloiset siemenkota-aihiot loistamaan. Voi kunpa nämä ihanaiset joskus levittäytyisivät.

Samaan aikaan kun kylmänkukat lopettelevat kukintaansa alkaa arovuokkojen nuput nousemaan vihreän lehtipeitteen suojista. Arovuokot ovat valtavasti levittäytyneet potagerin hiekkamultamaassa.

Luumupuut kukkivat ja pitää toivoa, ettei yöpakkaset vie mehevää satoa. Viktoria luumut ovat näet suussa sulavia ihanuuksia.

Potagerin yläosassa kukkivat vuorostaan kirsikat.

Tänään jouduin kiiruhtamaan apuun, kun raparperi työnsi huupan korkkia pois tieltään.

Ihanan vaaleanpunaiset ja kuulaat varret ovat kypsyneet huupan suojissa =) Kyllä nyt kevät on muuttumassa kovaa vauhtia kesäksi =)


Sateen jälkeen...

$
0
0
Kauan odotetun lempeän sateen jälkeen puutarhassa tuoksuu huumaavalta. Sateen raikastama ilma ja siihen sekoittuva narskujen vähintäänkin viettelevä tuoksu - Ahhh - voisiko enää mitää hienompaa toivoakaan?

Vanhan kansakoulun alkuperäiseen narsku kantaan kuuluu kolmea sorttimenttiä. On kerrottuja keltaoransseja, on valkeita, joiden keskustaa ympäröi punaisella raidalla varustettu keltainen ympyrä ja sitten niitä ihan tavallisia keltaisia narskuja.

Nämä valkeat ihanuudet, jotka kasvavat ikivanhan hernepensasaidanteen suojissa ovat lemppareitani.

Sitten sieltä täältä pihamaata ponnistaa yksittäisiä tulppuja. Tämä oranssiin vivahtava ihanuus kasvaa piikkiaralian juurella ja hänen kauneuttaan on erityisen vaikea päästä kuvaamaan ilman, että piikkiaralia raatelee.


Tässä niitä tavallisia narskuja. Nämä on jaettu talon rapunpielessä olleesta puskasta ja nyt niitä on vaikka kuinka. Narskujen sipulit kasvavat vuosien oloon niin tiiviisti, että ne hyötyvät silmin nähden jakamisesta.

Koska jutut täällä blogissa keskittyvät pääasiassa tuonne potagerin puolelle niin väliin ajattelin esitellä ripauksen yläpihaamme. Yläpiha on lähestulkoon siinä kuosissa mitä se oli tänne muuttaessamme. Toki pientä siistimistä on tehty, mutta todella vähän. Yläpihalla on vanhaa erittäin sammaloitunutta nurmea, hurjan vanha pihamänty, leikkimökki, kymmeniä metrejä hernepensasaitaa ja valtaisa kataja.

Pihamännyn oksat roikkuvat maahan asti ja kataja on ollut paikallisessa lehdessäkin joskus ennen meidän muuttoa. Kataja on aivan valtavan kokoinen.

Yläpihalta on vain loikkaus naapurin pihalle. Naapurin ja meidän välissä on vanhan navetan rauniot ja raunioissa kasvaa ihania narskuja ja tulppuja, joita pitää välillä käydä salaa ihastelemassa =)

Kun yläpihalta kävelee kohti taloa ja sisäänkäyntiä ei voi olla ohittamatta vanhaa leikkimökkiä, jonka edustalla kasvaa reilut parimetrinen vanha rhodo.

Ja keittiön rappusilta avautuu näkymä leikkimökin ohi ylätalolle, vanhalle pihamännylle ja valtaisalle katajalle. 

Yläpiha elää niin omaa elämäänsä, ettei siitä juuri tule blogattua. Yläpiha näet vaan on olemassa. Se kasvaa ja rehottaa ilman sen suurempia toimenpiteitä ja pysyy vuodesta toiseen hyvin saman oloisena. Sinne on aivan kuin aika pysähtynyt. Vain kansakoulun aikaiset touhut ja toimet puuttuvat. 


Sammalta ja taimitalkoota

$
0
0

Viime viikolla tupsahti kuorma GreenCaren tuotteita. Trukinlava piti jättää naapurin pihalle, sillä portin pielistä ei rekka taipunut millään ilveellä pihamaalle. Ei siis muuta kuin kottikärryilemään tuotteet pihamaalle =) Kyllä kuntoilu hyvää tekee =) Kuormassa oli puutarhamultaa, kompostikuiviketta, puutarhakalkkia, sammal poistoa ja taimimultaa =)


Meillä on käyty viimeiset pari vuotta kaameaa taistoa nurmikoilla olevaa sammalta vastaan. Nurstsinleikkuri tukahtuu paksuun ja rehottavaan sammaleeseen ja nurtsinajosta on tullut ylitsepääsemättömän työlästä. Joten ensimmäinen tuote mikä otettiin käyttöön oli Nurmikon Sammalpois. Kätevä viidenlitran ämpäri oli helppo kantaa mukana ja ei muuta kuin tositoimiin.


Kalkkipitoinen Sammalpois oli rakeista ja sitä oli helppo viskellä sammaloituneelle nurmelle. Viiden päivän kuluttua pitäisi vaikutus alkaa näkymään ja pikkuhiljaa sammal kuolee pois. Kun sammal näyttää kuolon merkkejä se on hyvä haravoida huolella pois =) Ei muuta kuin odottelemaan siis.


Ja seuraavan projektin kimppuun. GreenCaren Luomu Taimimullat Viktoriukseen ja taimisavottaan =)


Taimimulta olikin koostumukseelta kovin erilaista kuin aiemmin käyttämäni mustamulta. Taimimullan pitäisi luovuttaa ravinteita taimille ja pitää ne erityisen hyvälaatuisina. Ensi alkuun kauhistelin kun mullat olivat 5litran säkeissä. Mutta loppujen lopuksi pikkusäkkejä olikin erityisen mukava käsitellä.


Otin vihdoinkin käyttöön kevättalvella hankkimani kukkakorisixbagin =)


Ja makkarissa kituuttaneet latva-artisokat pääsivät vihdoinkin kunnon multaan ja vankistumaan.





Latva-artisokat pitävät erityisesti vedestä ja ravinteikkaasta maasta, joten niitä pitää muistaa kastella myös kasvimaan puolella pitkin kesää =)


Tällaisia ihanuuksia tällä kertaa ja huomenna ehkäpä lisää puutarhatouhuja =) Ihanaa sunnuntai iltaa Teille kaikille.


Postauksessa näkyvät GreenCare tuotteet on saatu blogiyhteistyönmerkeissä GreenCarelta.

Raivuuta ja rauhoittumista

$
0
0
 (kuva ennen raivuuta)

Raivuuta, rauhaa ja rakkautta on ilmassa. Tämä kevät on erityinen kevät monessakin suhteessa. Töissä on suurempaa myrskyä kuin 17 työvuoteni aikana milloinkaan. Muutosta, luopumisia, uudistuksia, flowta ja aallonpohjaa. Koko tunneskaala pienessä keväässä. Vastapainoksi olen tehnyt 12 tuntisia päiviä puutarhassa, uuvuttanut itseni, antanut hien virrata ja raivuusahan laulaa. Jotenkin se tasapaino pitää löytyä ja raivuusahan soidessa kilvan luureissa soivien Finnhitsien rillutusten kanssa aivot voi hetkeksi ripustaa narikkaan ja antaa raivuun viedä mennessään.

Jostain pienestä ajatuksesta se sitten lähti. Kaivoin raivurin naftaliinista ja ajattelin ensin ajella ihan pikkuisen pitkittynyttä heinikkoa. Sitten hain Fiskarsilaiset raivuusakset kyytipojaksi ja pikkuhiljaa pala palalta päätin pöllyttää ruusukukkulan takana olevan metsikön paljaaksi pihlajikosta ja kaiken maailman heinistä.

 (Kuva raivuun jälkeen)

 (Kuva raivuun alkumetreillä)

 (ja raivuun jälkeen)

Tässä siis tämän viikon projektia. Ajattelin iltaisin raivata koko pläntin paljaaksi. Kostea ja ravinteikas maapohja nostattaa varmasti pikapuoliin uuden viheriäisen metsän pohjaan. Raivuun myötä metsän pohjan muodot nousevat selkeämmin esiin ja ehkäpä tähän tulee vielä jotain polkuja ja istutuksiakin. Pitää tutkia ja tuumailla. Ehkäpä retki johonkin kivaan Arboretumiin tekisi jälleen terää =) ja kunnon oksasilppurikaan ei olisi huono, sillä risua ja rankaa tulee läjäpäin vesakoituneesta metsiköstä. 


Oi, oi - mitä ihanuutta =)

$
0
0
Potager on puhjennut kukkaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Valkeat kukkapilvet ryöppyävät kaikkialla. Tunnelma on vähintäänkin vangitseva. Ilma seisoo, kaukaa kuuluu ukkosen jylinää, aurinko lämmittää ja saa valkeuden hohtamaan. Huh - pakahdun tähän ihanuuteen ja onneen =)

Vuokot ovat vallanneet tilaa itselleen obeliskin viereltä


Tyräkit tuovat kellanvihreyttä valkeuden keskelle ja sieltä täältä kurkistaa punainen tillipioni.




Potagerin alalaidalla kukkii yksinäinen kuolanpionipehko. Parasta potagerissa on sen yllätyksellisyys, vaihtelevuus ja tunnelmat. Ei mene kuin viikko niin potager pukeutuu uusiin vaatteisiin ja uudet sävyt ja vivahteet valtaavat käytävien reunuksia. =)


Kotipuutarhuri ja vesi - bloggaajat koolla taas =)

$
0
0
Tänään Marketanpuistossa suorastaan kuhisi niin bloggaajia kuin muitakin puutarhahöperöitä. Puistossa oli Puutarhapäivät sekä taimitori ja samaan päivään mahtui myös Kotipuutarhalehden bloggaajatapaaminen. Mikä voisikaan siis olla parempaa?

Saavuttuamme Marketanpuistoon siellä oli jo vastassa joukko ihania tuttuja ja puutarha puheensorina alkoi oitis =) Voi miten voimaannuttavaa onkaan puutarhatuttujen tapaaminen, naurunhelinä ja puutarhajutut.




Alku rupattelujen, alkumaljojen kohotuksen ja pienen hiukopalan jälkeen alkoi illan ohjelma, joka tällä kertaa oli vesi-teemainen. Illan alustuspuheessa Kotipuutarha-lehden päätoimittaja Maija Stenman sivusi ilmastonmuutosta ja siitä mahdollisesti aiheutuvia suuria sademääriä tai kuivuutta. Käytiin läpi vinkkejä sadevesien keruuseen ja nähtiin inspiroiva maahan upotettu sadevesien keruujärjestelmä, joka muuten toimi kauko-ohjaimella. Näppärää =)

Luvassa oli myös viime vuoden tyyliin Tikkurilan uutuustuotteen esittely

Ja Kekkilän vinkit mm. omatekoisen suon tekoon hulevesiä hyödyntäen. Se muuten menee toteutukseen, kunhan taas tuonne metsäpuutarhan uumeniin päästään =)

Yleisö kuunteli keskittyneesti esityksiä =)

Esittelyssä oli myös Tahvosten uutuustaimet. Kaunis, valkokukkainen helmipensas lukeutui uusiin First Editions taimiin.

Esittelyjen jälkeen siirryimme seuraamaan Ruduksen muottiharkkojen asennusta. Muottiharkoista sai koottua kätevän näköisiä muurinpätkiä ja mikä parasta harkot olivat onttoja ja niihin sai vaikka multaa ja istutuksia. Ajattelin, että nämä voisivat olla näppärän näköisiä Viktoriuksen nurkilla muurina ja sammalmössöllä valeltuina, niin että muuri olisi sammaleen peitossa jonkin ajan kuluttua.


Lopuksi Ruduksen Jaani esitteli vielä vettäläpäiseviä kivimateriaaleja. Tällaisista tulisi oivia kaupunkipihoja, sillä sadevedet imeytyvät kivetyksen läpi maaperään.

Sitten vielä kotiin lähtiessä saimme Tahvosen lakantaimet mukaan =) Kati oli valinnut ihan lakka-teemaan täydellisesti sopivan paidankin =) Kyllä puutarhurit tietävät mikä on pinnalla milloinkin ;)




Bloggaajatapaamisen lisäksi moni oli ehtinyt tekemään ihania taimilöytöjä taimitorilta. Maria oli löytänyt mehevän oloisen, mustan tomaatintaimen keittiöpuutarhaansa.

Ja tässä vielä muutama kuva tulppaaniloistosta. Kiitos Kotipuutarha-lehdelle inspiroivasta tapahtumasta =) Nyt ei muuta kuin suota suunnittelemaan ja sumakki-hankintoja ;)


Kitkentää alla valkeiden kukkapilvien =)

$
0
0
Tänään ei tuoleille ole ollut käyttöä, vaikka ne kannoinkin potagerin tasanteelle. Kitkentää, kitkentää ja kitkentää sen sijaan ollut vuorossa senkin edestä. Samoin jättimäisen seitsemän vuotta tekeytyneen tunkion jyrsintää, raivuusaran ulvotusta ja haravan heilutusta. Kelpo ulkoilua ja urheilua siis =)

Potagerin valkea kukkaloisto hämmentää yhä ja kitkennän lomassa oli aivan pakko tiirailla huumavan tuoksuista kukkapilveä.



Tulevan viikon ajattelin pyhittää potagerin kitkennälle ja maan parannukselle. Sitten alkaakin valtaisa operaatio talven aikana kuolleiden puiden ja pensaiden ylöskaivuussa sekä uusien perennaistutusten suunnittelussa kuolleiden tilalle. Toisaltaan tämä on mahdollisuus uusia istutuksia reilulla kädellä, mutta mitä kuolleen iisoppiaidan tilalle? Siinäpä on päällimmäinen pulma, sillä en millään tohtisi lisätä viiniruudan määrää. Vai pitääkö sittenkin tehdä pikakylvökset iisoppiin? Onko Teillä hyviä ideoita tarjolla?



Pelastusoperaatio nro 1.

$
0
0
Potagerin pikkuaitojen pelastusoperaatio on alkanut. Talvi on siis tappanut niin iisoppi kuin viiniruuta-aidankin. Kummassakin on onneksi pikkuisia siementaimia ja talvelta säästyneitä muutamia yksilöitä. Eilen aloitin pelastettavien taimien ylös noston. Ajatuksena on parantaa nyt sitten samantien aita-alueet oikein kunnolla. Meinasin kalkita, kantaa pollen potkua ja kääntää maat kuohkeaksi ja sitten vasta istuttaa taimet takaisin mittalangan avulla.

Viiniruutia on säästynyt huomattavasti enemmän kuin iisoppeja. Viiniruutia käsitellessä käsiin tarttuu niin voimakas ja huumaava tuoksu, ettei se haihdu edes pesemällä. Nytkin koneella leijuu erittäin vahva ja vähän pistäväkin ruudan tuoksu. Viiniruutaa kutsutaan myös tuoksuruudaksi.

Yrttiä on aikojen saatossa käytetty moneen eri tarkoitukseen. Yrttiä on mm. siroteltu lattioille torjumaan ruttoa, sitä on käytetty paholaisen karkoittamiseen, sillä on häädetty syöpäläisiä ja lääkitty epilepsiaa, kouristuksia ja käärmeenpuremia. Antiikin Kreikassa ruutaa pidettiin vastamyrkkynä kaikkiin muihin myrkkyihin. Aikoinaan taiteilijat Michelangelo ja Leonardo Da Vinci väittivät tuoksuruudan parantaneen heidän näköään ja luovaa näkemystä. Oli miten oli, mutta ruuta on kyllä sellaista tavaraa, että pitkällinen kitkentä sen huumaavassa tuoksussa saa olon heikoksi ja käsittelystä nousee ainakin minulle fytofotodermatiittia, mikä ei tahdo lähteä edes kuukauden hoidolla pois.

Viiniruudilla on erittäin pitkät juuret, joten ne tarvitsevat aika syvän ruukun itselleen.

Siinä missä viiniruuta on melkoinen rohto niin on myös iisoppikin. Iisopin lehdillä kasvaa penisiliiniä tuottavaa hometta. Iisoppia on käytetty sen lääkinnällisten ominaisuuksien lisäksi myös liköörin mausteena.

Muutamia isompia iisoppeja on siis säästynyt. Lähinnä suurien kivien suojista näitä suurempia on löytynyt. Sitten tietysti on paljon pikkuisia siementaimia. Ajatuksena on kokeilla hamppukatetta iisoppien ja viiniruutien alueelle. Onkohan jollain Teistä kokemusta kyseisen katteen käytöstä?


Sateen jälkeen aamut ovat i-h-a-n-i-a!

$
0
0
Pitkään toivotun sateen jälkeen aamut ovat suorastaan suloisia. Aamu kuudelta valo on vielä niin herkkää ja kastehelmet kimaltelevat vienosti. Ahhh - tää onnea on =)

Olen saanut siistittyä iisoppiadan paikan ja lähipäivinä istutan aitaan uudet pikkuiset taimet. Toisaaltaan ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Iisoppiaita oli aikojen saatossa levinnyt koko tuon reunuksen levyiseksi ja linjakkuus ja särmikkyys oli kadonnut. Nyt saan taas ryhtiä alueeseen. Meinasin kaivaa samoin ylös koko ruuta-alueen ja kunnostaan nekin.

Ensimmäiset upeat unikot kukkivat =) Voi miten pidänkään näistä.

Kylmänkukkien pallurat kimaltavat kuin timantit.

Potagerin alalaita on akilleijojen valloittama

Viimeiset arovuokkojen terälehdet lurputtavat. Jotain kiehtovaa on kuihtuvissa kukistta, niissä piilee ripaus rappioromantiikkaa =)



Mansikkamaata parantamassa

$
0
0
Tämä vuosi tuntuukin olevan potagerin peruskorjausvuosi =) Tänään kunnostin talven kourissa ränsistyneet mansikkaistutukset. Lähes kaikki mansikantaimet olivat kuolleet, joten puhdistis istutuslaatikot perin pohjin, otin talteen säästyneet taimet ja kärräsin multaa painuneisiin istutusaltaisiin.


Hankin 30 uutta mansikan tainta vanhojen pelastuneiden kavereiksi. 10 Bountyä ja 20 Honeoye mansikantaimia.

Vuosien saatossa laatikoiden multa oli niin painunut, että paikkasin kutakin laatikkoa kahdella 50l GreenCaren Luonnonlannoitetulla Puutarhamustasäkillä.

Joka toinen taimi oli vanhaa perus ja joka toinen uutta


Toivottavasti uudistuksesta huolimatta tänäkin vuonna saataisiin edes hitusen omia mansikoita =)



Kylmässä hyrinää

$
0
0
Hrrrrrr... Täällä mittari näyttää hädin tuskin yhdeksää astetta ja tuntuu kuin tuulikin olisi kääntynyt pohjoiseen. Väliin tulee taivaalta kylmää vettä niskaan ja ulkona tarvittaisiin vähintäänkin toppatakki. Tähän on kylläkin taidettu jo edellisinä vuosina tottua. Tänään on ollut varsinainen lökölökö päivä. Potager ja villinä rehottavat rikkaruohot eivät tänään innostaneet vaan tuvan suloinen lämpö, pitkät päikkärit ja uusien kujeiden suunnittelu =) Siitä huolimatta kävin kylläkin kamerakierroksella katsahtamassa miltä potager näyttää linssin läpi =)

Orapihlaja-aita rehottaa hyvinvoipan näköisesti. Tänä keväänä aita on jo kerran leikattu alas, jotta se tuuheutuisi tyvestään.

Miekat kukkivat täyttä hönkää ja valkeus on kadonnut kirsikankukkien lakastuttua.


Ihanat unikot kukkivat. Nämä on siemenestä kasvatettuja: Papaver Orientale "Fruit Punch"


Unikot muodostavat mooseksenpalavanpensaan kanssa kauniin yhdistelmän


Huomenna sitten puhaltavatkin uudet tuulet ja pääsee tapaamaan ihania puutarhabloggareita ja inspiroitumaan =) Tästä lisää huomenissa =) Oikein ihanaa alkavaa viikonvaihdetta kaikille =)


Bloggaajatapaamisessa on sitä jotain =)

$
0
0
Ihanaakin ihanampi Suvikummun Marja ja Kivipellon Saila olivat järjestäneet meille puutarhabloggareille ikimuistoisen päivän. Eilinen alkoin klo 9.00 suuntaamalla auton nokka kohti Raumaa. Kauniit ja vehreä maisemat vaihtuivat vilkkaan ja pian olimmekin jo melkoisessa paratiisissa, Vakka-Taimessa. Reilut parikymmentä intohimoista bloggaria pääsi unelmien täyttymykseen. Koko päivä pelkkää puutarhaa ja erityisesti kiehtovia Vesa Muurisen tarinoita kasveista ja upeasta puutarhasta. Voiko enempää edes odottakaan =)

Toinen toistaan erikoisemmat kasvit houkuttelivat kuvaamaan ja inspiroitumaan. Osa meista teki muistiinpanoja joko kännykkään tai pieneen vihkoon. Näin jälkikäteen harmittaa, etten itsekin tehnyt muistiinpanoja.

Sitten lähdimme huikealle puutarhakierrokselle. Vesa Muurinen veti letkaamme puutarhan muodostamista huoneista toiseen ja kertoi mitä harvinaisemmista kasveista, niiden menestymisestä, ominaisuuksista, tuoksuista, lehdistöstä, kukinnoista ja lisäämisestä.

Väliin hörpittiin kahvia ja herkuteltiin pullilla ja munkeilla. Ja ennen kaikkea puhuttiin puutarhaa ihanien puutarhahöperöiden kanssa.

Taimien luona innostuttiin googlettamaan miltä taimet näyttäisivät suurempana kasvustona.

Ihanaakin ihanampi kääpiöängelmä vietteli meistä monet.


Sitten taas Muurisen intohimon täyteiseen maailmaan. Saimme nauttia suuresta asiantuntemuksesta ja intohimoisesta esitelmöinnistä ja kiertää ihmeellisessä, suorastaan mystisessä puutarhassa.


Vaaleanpunainen atsalea kukki metsäisen puutarhan uumenissa ja kuulimme kuinka kestävä tämä hentokukkainen kaunokainen onkaan ja miten viettelevää tuoksua se levittää ympärilleen.

Väliin kumarruttiin ihmettelemään ruusujuuren kukintoja.

Ja taas matka jatkui. Saimme nähdä komeiden kivimuurien ympäröimän sumakki ja kaktuslaakson, ihania magnolioita, korkeuksiin kasvavia kaksikotisia kiinanlaikkuköynnöksiä ja ties mitä ihanuuksia.

Ihana kisuliini ihastutti meitä myös. Selvästikin puutarha oli kuin luotu sen lymyilypaikaksi.

Ja tarttuipahan muutama ihanuus myös matkaankin. Metsäpuutarhaan erikoinen valkopolvikielo Streptopus amplexifollus, kuparikärsäkalla Arilamea Bockii, inkarvillea Incarvillea compacta ja ihanainen röyhykukkainen kielo, jonka nimi oli siinä tuoksinassa kadonnut, mutta selvittelen sen tuota pikaa. Vakka-Taimi oli muuten niin inspiroiva ja elämyksellinen paikka, että olisin voinut viettää siellä aikaa vaikka kuinka kauan. Siis aivan ehdottomasti jokaisen puutarhahöperön unelma kohde.

Seuraavaksi suuntasimme matkamme Vuorelan puutarhalle, jossa muuten Suvikummun Marja on itsekin töissä. Vuorelan puutarha edusti perinteisempää taimistoa, jossa oli paljon erilaisia perennoja ja kesäkukkia.

Pitkään haaveilemani jumaltenkukka löytyi taimistolta, joten sellainen piti ehdottomasti ottaa mukaan.

Myös punainen kurjenpolvi, alppitähti ja alppipiikkiputki piti hankkia.

Ja sitten iltaa istumaan ja herkuttelemaan Marjan Suvikumpuun. Marjan piha oli niin putsplankki kunnossa, että suorastaan hengästytti. Upeat kivetykset, katetut istutusalueet, suloiset kasvihuoneet ja soma potager veivät sydämen siinä missä Marjan loihtimat suussasulavat herkutkin =) Suuri kiitos Marjalle ja Sailalle upean ja ikimuistoisen päivä järjestämisestä.


Viewing all 736 articles
Browse latest View live